Suomalaiset kamppailuistunnot
-Valtiollinen turvallisuus on paskakasa, minkä suojassa kaikki rikokset tehdään – agentti amerikkalaisessa elokuvassa
90-luvulla muilutukset toi uudestaan muotiin Sauli Niinistö, hän toimi suojelijana ja osallistui itsekin. Nämä ei ollutkaan samanlaisia kuin oli 30-luvulla, kun AY-miehiä vietiin metsiin hakattavaksi. Vaikutteita oli otettu Maon Kiinasta ja CIA:n aivopesuohjelmasta. Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikoihin järjesteltiin irvokkaita tilaisuuksia, missä kaapattiin vangiksi kommunismista hairahtuneita kansalaisia isommalla porukalla nöyryytettäväksi ja kidutettavaksi. Tilaisuutta kutsuttiin nimellä kamppailuistunto, englanniksi struggle session. Nämä uhrit olivat menneet laukomaan huonoja mielipiteitä väärässä seurassa tai muuten vaan käyttäytyneet Maon uskonopin vastaisesti. Ne muistuttivat euroopan noitaoikeudenkäyntejä ja syyttelijöiksi kerääntyi uskonoppineiden lisäksi esimerkiksi kateellisia kollegoita, eli ihmisiä jotka halusivat vain vahingoittaa vangiksi kaapattua. Nuoret psykopaatit halusivat viedä paikan vanhemmilta ja julistivat heidät vääräoppisiksi. He olivat joskus nähneet jotain, kuulleet lauseen silloin, toisen tällöin ja sepittivät tarinan puuttuvia aukkoja itse, mahdollisimman pahalta kuulostaviksi tarinoiksi ja olivat epäilevinään kaikenlaista pahaa. Kuulustelut saattoivat kestää tuntikausia ja tarkoituksena oli lietsoa joukkopsykoosi uhria vastaan. Jo henkinen kidutus tällaisessa on useimmille liikaa. Suurimmat kamppailuistunnot järjestettiin yliopistojen kampuksilla ja kun yleisöä oli paikalla satoja tuhansia, saattoi psykoosi kasvaa niin pahaksi, että uhri hakattiin hengiltä lavalle paikan päällä. Yleensä uhrit pääsivät vapaiksi, mutta puolueelle uskolliset pahoinpitelivät ja tappoivat heitä jälkeenpäin, kun tapasivat sivukujilla. Heitä myös alennettiin työpaikoilla, heidän nimiään julkaistiin lehdissä ja halveksittiin kaduilla ja virastoissa. Joukkopsykoosit elävät pitkään. Uhri saattoi pelastua väkivallalta kirjoittamalla syyttäjilleen itsekritiikkiä, eli myöntämällä kaikki syytökset ja omat suunnitelmat siitä, miten aikoo jatkossa parantaa käytöstään ja uskollisuuttaan. Toiminta kasvatti Maon henkilökulttia ja hän pystyi käyttämään ajan myötä enemmän valtaa ja ajamaan läpi uudistuksensa. Myös Xi Jinping on nuoruudessaan joutunut kirjoittamaan itsekritiikkiä välttyäkseen pahoinpitelyiltä. Kiinalaista kamppailuistuntoa on hyvin kuvattu TV-sarjan 3 Body Problem ensimmäisen osan alussa.
Olen itse vuosien 1993-2019 välillä joutunut noin 150 kertaa tällaisen psykopaattiporukan muiluttamaksi. Suomessa tilaisuudet sotketaan yleensä alkoholin käyttöön ja yleisin paikka kaapata uhrit on anniskelupaikkojen edustat. Kaapatut huumataan tajuttomiksi ja herätellään kun paikalla on vain kuulustelijat ja henkilöt joiden halutaan kuulevan asiat. Huumaaminen menee helposti humalan syyksi, huumattuna tulee helposti myönnettyä tekoja joita ei ole tehnyt ja huumattu ihminen on helpompi taivutella suostumaan kieroihin ja riistäviin sopimuksiin. Korruptiopoliisit ovat yleensä avustamassa ja poimivat baarin edustalta uhrin kyytiin ja ovat vievinään putkaan, mutta vievätkin aivan muualle. Baarissa on yleensä ollut avustajia haastamassa riitaa ensin, joskus ravintoloitsija luovuttaa tilat muiluttajien käyttöön, he tulevat baariin sisälle ja tilaisuus järjestetäänkin siellä, edellyttäen että ravintoloitsija on heidän omaa salaseuraväkeään. Oveen liimataan joskus viesti ’yksityistilaisuus’. Poliisit hoitavat huumaamisen, kuljetuksen ja tulevat vielä vartioimaan kuulustelijoiden turvallisuutta. Kuulustelijat esittävät niin törkeitä valheita, että kyllä siinä riittääkin vartioitavaa. Uhria ärsytetään matkimalla tämän eleitä, toistellaan mitä hän on joskus sanonut hassua tai loukkaavaa. Uhria näännytetään raivokohtauksilla, ettei jaksaisi väittää vastaan. He huutavat syytöksiään kuorossa, eikä niihin ehdi vastailemaan. Kun yhden valheen ehtii kumoamaan, seuraavana vuorossa oleva julistaa jo omaansa, eikä pulustuksella ole käytännössä puheenvuoroa. He antavat samanlaisia kotiläksyjä kuin Maon joukotkin. Käskyjä ei vaan uhri yleensä pysty toteuttamaan ja kaappaajilla on aina tekosyy uudelle kamppailuistunnolle. Kokoomusväen johtamaa toimintaa tämä täällä on ja he velvoittavat uhrejaan alistumaan enemmän työllistäjille ja muulle eliitimmälle väelle, eli suoraan sanottuna orjuuttavat. Kokoomus on ’ostanut’ muut puolueet tottelemaan. Tämä on sitä fasismia.
Kun orjuuttamisesta on kyse, niin nämä porukat muodostuvat äärioikeistosta. Hihhuliuskovaisia, puolueuskollisia, mc-jätkiä, korruptioviranomaisia jne. Porukan vetäjinä toimivat nousevat poliitikot tai joku, kuka muuten vaan luulee olevansa jotain ja haluaisi vähän edetä urallaan. Yhteistä näille muiluttajille on hirvittävä kateus. Koulujen pihoilta kiusaajia, urheiluseuroista niitä jotka telovat parempiaan kateuspäissään ja liittoutuvat, kantelupukkeja, uhriutujia, teeskentelijöitä, sepittelijöitä, lavastajia, väärinymmärtäjiä, valehtelijoita, käytännössä kaikki persoonallisuushäiriöt kokoontuvat. He myös luovat uusia suhteita muihin psykopaatteihin näissä tilaisuuksissa ja he ovatkin ehkä kaikkein verkostuneinta väkeä maailmassa. Olettaisin, että verkostoituneita psykopaatteja sanotaan yleisimmin vapaamuurareiksi. Minut on monta ministeriä kironnut kirkon kirousta vastaavaan tilaan, ennen valtaan pääsyään tai heti sen jälkeen. Kiroaminen on kai paras sana kuvaamaan sitä kelvottomaksi julistamista. Julistaminen perustuu heidän kannattajiltaan kuulemiin juoruihin, mitkä ovat spekulatiivisia ja perustuvat juoruajien kateellisiin mielipiteisiin, ei yleensä lain rikkomiseen. Juoruja ei auta kiistää, he eivät missään nimessä valehtele, koska he ovat heidän kannattajiaan. Tämä on heidän itsensäkin mukaan muinainen perinne monarkian ajoilta, jota vaan pitää noudattaa. Muuten valtaa ei voi saada, joku pitää uhrata valtaan noustessaan. En ole saanut työpaikkaa, ellei työstä juonitella jonkinlaista rangaistusta, en ole saanut liittyä urheiluseuroihin, enkä varsinkaan opiskella parempaa ammattia. Viisi korkeakouluopiskelua on keskeytetty tukia/lainoja eväämällä, opettajia uhkailemalla, kamppailuistunnoin, asuntohuijauksin jne. Kaikki syrjintä ja viranomaisten laittomat päätökset pistetään yleensä uhrin huumeiden käytön syyksi. Se on sanaleikkiä, mikä tarkoittaa sitä kun muiluttajat huumaavat uhrinsa, kun kaappaavat vangiksi. He eivät tarkalleen muista mistä heitä edes syytettiin ja yleensä kai sitten vaan alistuvat ja ovat hiljaa, tai pistävät vahingon kiertämään ja alkavat ilmiantajaksi itsekin. On vaan pakko vielä kerran toistaa foliohattujen keskustelupalstoilta tutuksi käynyttä lausetta ’Suomen valtionjohto on joutunut rikollisten käsiin’.
Suomessa ei sentään hakata vyönsoljilla tai muutenkaan pahoinpidellä itse tilaisuudessa, mutta se on tekopyhyyttä. Täälläkin pahoinpitelyt tapahtuvat pääosin jälkeen päin, jos ja kun ei ’tottele’. Jos olen uskaltautunut viihteelle yöaikaan, on kimppuun hyökännyt ainakin sataan kertaan väkivaltaisempi ryhmä, ei aina hakatakseen, mutta he toistelevat kuitenkin edellisten kamppailuistuntojen komentoja. On jätetty palkkoja maksamatta, niin kuin myös sosiaaliturvaakin ja asunnosta on häädetty sen takia ainakin neljään kertaan. Hammaslääkärit ovat kiduttaneet tahallisesti ja repineet hampaita turhaan pois. Heitä on tullut kamppailuistuntoihin ihan esittelemään miten heidän olisi pitänyt toimia ja miten he ovat toimineet ja mitä vahinkoa siitä on hampailleni seurannut. Viranomaistaholta on estetty monta opiskelumahdollisuutta ja työmahdollisuuksia. Niinistö kielsi paikallaolijoiden välityksellä firmoja palkkaamasta minua töihin useaan kertaan. Ja kun Niinistö tuli valituksi presidentiksi, runteli ortopedi jalkani keväällä 2012 kävelykunnottomaksi hyvin julmalla ja kierolla tavalla. Ensin meni vain kyky juosta ja urheilla, ei vielä jatkuvaa kipua. Tarkastava lääkäri ei ollut huomaavinaan mitään erikoista. Vamma on suunniteltu iän myötä pahenevaksi ja olen kolme vuotta joutunut käyttämään pyörätuolia. Viimeisimmässä kamppailuistunnossa 11/2019 Niinistö myönsi antaneensa Pekkaselle käskyn tuhota jalkani. Pekkanen oli itsekin paikalla ja sanoi tehneensä vahingon sen takia, kun en kerjännyt armoa. Ei muita selkeitä perusteluja.
Nämä kamppailuistunnot ovat pääasiassa keino vahingoittaa kilpailijoitaan alhaisella tavalla, joukkopsykoosin keinoin. Eli julistaa vain sota yhtä vastaan kerrallaan ja uhrata tämä. Kateudesta. Muut yrittäjät saavat enemmän markkinaosuutta, kun yksi pelataan pelistä pois. Muut työntekijät saavat enemmän palkkaa, kun yksi orjuutetaan ilmaistyöhön. Yrittämisestä tulee paljon helpompaa kun on orjia, joilla ei ole oikeutta mennä muualle töihin kuin orjuuttajilleen. Tälläinen on yleistä rakennusyrittäjille ja muita tilapäistöitä teettäville. Jos kaappaajilla ei ole omia firmoja, he välittävät orjia tuttavilleen. Ensimmäisen kamppailuistunnon minulle järjestivät urheilukateelliset lellikersat 1993 ja vaativat minua lopettamaan urheiluharrastukseni ja keskittymään vain työnhakuun. Kaava on sellainen, että jos tällainen fasistiporukka ei pysty uhkailemaan ja ohjelmoimaan uhriaan riittävän hyvin, he kantelevat jollekin, jonka katsovat korkea-arvoisemmaksi tai kovaotteisemmaksi. Urheilu oli pakko lopettaa silloin, mutta en muiluttajieni ohjeilla kuitenkaan työllistynyt pysyvästi ja he kantelivat eteenpäin.
Seuraavan kamppailuistunnon järjesti sitten MC-kerho. Oli siinä kolme vuotta välissä edelliseen ja olin ajelehtinut pätkätyöstä toiseen. Hekin sitten katsoivat oikeudekseen sanella mihin minun pitäisi mennä töihin milloinkin ja mihin hintaan. Mutta ongelmana oli sama kuin urheilijoilla; tilaisuuteen osallistuvien mieliteot menevät kovasti ristiin toistensa kanssa. Samoin liiketoiminta on luonteeltaan sellaista, että tilanteet muuttuvat ja samat yrittäjät eivät saakaan tilauksia aina kuten ennen. Tällöin uhrin pitäisi itse ymmärtää mihin vaihtaa työpaikkaa ja ajoituksenkin pitäisi olla melko täydellinen. Orjuuttajat eivät suostu kommunikoimaan orjiensa kanssa kuin ihminen ihmiselle, työmaallakin työnjohtajat juoksevat kirjaimellisesti karkuun, ettei tarvisi. He haluavat ohjelmoida orjansa niin, että tämä ymmärtää telepaattisesti. Jos ei ymmärä, niin muilutusporukka paikalle ja sitten huudetaan kuorossa. Tilaisuuteen tulee erilaisia ihmisiä ja ryhmiä tarkoituksenaan hyötyä kaapatusta vangista jotain. He antavat jokainen omia käskyjään, joista itse hyötyisivät eniten. Nämä ohjeet ovat sitten ristiriidassa toisten kanssa, mutta kaappaajat eivät ota siitä mitään vastuuta, kaikkia ryhmiä pitäisi vain totella. Orjasta saattaa tulla ihan riita osallistujien kesken. On selvää, että tällaiset tilaisuudet heikentävät työllistymismahdollisuuksia entisestään. Työnantajat saavat kuulla juoruja tapahtumista, miten oikein järjestystä valvova MC-kerhokin on joutunut ojentamaan työnhakijaa. He eivät sitten uskalla palkata, kun eivät tiedä mitä tuollaisen konfliktin takana pohjimmiltaan on. Minulle juoniteltiin myös maksuhäiriömerkintä, mikä vaikeutti niihin aikoihin suuresti asunnon vuokraamista ja kontrolloiminen oli psykopaateille helpompaa. Työllistyin jatkossa entistä harvemmin ja prätkähiiretkin kantelivat eteenpäin.
He olivat kannelleet perussuomalaisille. Nokialla olin työskennellyt muutamalle työnantajalle ja he olivat kuulleet aikaisemmista kamppailuistunnoista. Olin hyvä työntekijä, mutta maine oli näiden kamppailuistuntojen jäljiltä huono ja yrittäjillä nousi pelko siitä, että orja pääsee karkuun kun maine paranee työtä tehdessä. Eli löytäisin ihan oikean pysyvän työpaikan, enkä tekisi työtä sitten enää pätkätöitä teettäville psykopaateille, jotka maksavat mitä milloinkin. Yleensä työnantajat Suomessa maksavat maineen mukaan, ei sen mukaan mitä tekee. Siinä on fasisteille markkinarako; pilata ihmisten mainetta ja kerätä siitä lahjuksia. He olivat tilanneet silloisen kansanedustajaehdokkaan Tony Halmeen Nokialle pitämään vaalitilaisuutta. Minut tönittiin yllättäen kadulla neljän miehen voimin autoon ja ajettiin Nokian panimon baariin sitä kuuntelemaan sitten. Siihen aikaan jouduin jo fasisteja vastaan sen verran tappelemaan, että rystyseni oli juuri murtunut ja minua oli helppoa taluttaa ottamalla vain kädestä kiinni. He taluttivat Halmeen pakeille ja hän alkoi syyttelemään minua esim tappelusta. Mutta kun heidän oma, itselleni tuntematon miehensä oli vain hyökännyt kadulla kimppuuni, niin en minä tappelua katunut. Päinvastoin heitä itseään alkoi hävettää ja pääsin pakenemaan baarista. Hyppäsin pihalla taksiin ja kerroin osoitteeni. Taksikuski oli vain juonessa mukana ja veikin minut keskustan baarin eteen. Hän ei suostunut jatkamaan matkaa eteen päin ja sanoi baarissa olevan kaverini, jolla olisi jokin hätä. Ei hänellä mitään hätää ollut ja yritin baarista ulos, mutta ovelle oli valittu kaksi kaupungin suurikokoisinta poliisiopiskelijaa, jotka eivät päästäneet. Tarvittaessa asiakkaita tuli apuun repimään vaatteista ja vaativat pysymään paikalla niin pitkään kunnes Halme ehtii paikalle.
Halme tuli baariin ryyppäämään ja jatkamaan kuulustelujaan. Seuraavaksi hän syytteli, kun olin pari vuotta aikaisemmin katkaissut jalkani ja paikalliset yrittäjät olivat joutuneet verorahoillaan maksamaan jalan korjaamisen TAYS:ssa sekä ambulanssikuljetuksen. Minä olisin joutunut sitten tätä velkaa korvaamaan orjatyöllä ja itselleni tuntemattomia rakennusyrittäjiä parveili ympärillä sanelemassa aikataulujaan. Laskeskelin äkkiä minulla olevan pelkästään jalkaleikkauksen takia vuosiksi eteenpäin työskentelyä ruokapalkalla. Tällaisilla julkeilla syytöksillä ja vaatimuksilla he pyrkivät shokeeraamaan uhriaan, ettei hän jaksaisi väitellä vastaan. Meninkin aika sanattomaksi. Kun väitin heidän syytöksiään vastaan, he menivät kauemmas menneisyyteen ja hakivat lisää perusteita rankaisemiselle, aina ala-asteelta asti. Vanhat tapahtumat kun eivät ole niin hyvin muistissa, on taas vaikeampaa väittää vastaan. Lapsenahan kaikki ovat tehneet jotain pahaa, niistä vaan on valitettavasti rangaistu jo aikoinaan. Lakikaan ei tunne orjuutta rangaistusmuotona ja tilaisuuden vetäjänä oli kuitenkin kansanedustajaehdokas. Halme sitten sotki asioita entistä enmmän ja kertoi minulle olevan työpaikka myös Helsingissä ja Lahdessa. Paikallaolijat keksivät myös muita hyväksikäytön muotoja, kuin työ, joilla olisin voinut korvata tätä suurta velkaani. Parin tunnin jankuttamisen jälkeen aloin olla kuin huumeessa. En tiedä olinko saanut jotain juoman seassa, mutta en jaksanut enää väitelläkään. Psykopaatit olivat vetäneet omalle tasolleen ja heidän ajatusten kulkunsa on tavalliselle ihmiselle vastenmielistä. Se alkaa tuntumaan kiduttamiselta, kun sille joutuu altistumaan pitkään. Halme ei tietenkään kertonut mitä heidän monista suunnitelmistaan pitäisi noudattaa. Leijailin jo muissa maailmoissa ja asiakkaat alkoivat työntää baarista ulos, he olivat nyt omasta mielestään ohjelmoineet orjan. Ovella toinen portsareista vetäisi takin päältäni, ennen kuin jengi työnsi pihalle. Vaadin takkiani takaisin, olin alunperin töistä palaamassa ja taskussa oli käteisenä maksettu viikon palkka. Kyllä he sen tiesivät, kun petollinen työnantajani oli sen heille kertonut. He ilmoittivat rahan menevän Halmeen vaalikassaan, jota olin velvollinen myös rahoittamaan. Puhelin oli varastettu jo aikaisemmin, enkä voinut soittaa poliisia paikalle. Pihalla yritin ihmisiltä saada puhelinta lainaksi, että olisin voinut soittaa poliisit paikalle. Kukaan ei suostunut lainamaan, kaikki kaupungilla olivat vahingoniloisessa psykoosissa.
Sen kohtelun jälkeen ei tullut tietenkään enää kyseeseen, että olisin Nokian fasistikylässä työskennellyt kenellekään. Helsingistä olin joskus hakenut työtä, mutta ei sieltä juurikaan vastailtu. Nyt vastattiin ja luvattiin työtä heti ja työsuhdeasuntokin. Epäilyttihän se heti kamppailuistunnon jälkeen, kun työpaikka voisi olla jälleen juoni. Olihan se. Se oli äärioikeistoa edustavien lestadiolaisten omistama barona ja työsuhdeasuntoa tarjosi samojen lessujen omistama forenom. Asunnossa huomasin, että olivat he Halmeen ’vaalitilaisuudesta’ Nokialla kuulleet. Yksi Halmeen ehto työpaikalle oli, jos se Helsingistä olisi, että minun pitäisi käyttää huumeita. Muuten ’en saisi naisii’ ja jos Helsingistä ei löydä naista, ei siellä saa käydä töissäkään. Olipahan siinäkin sääntö. No kämppikseksi sitten tulikin kannabista viljelevä hampuusi ja forenomin väki ei tietenkään huomannut viljelmää koskaan, vaikka kerran viikossa kävivät asunnolla. Fasisteilla on kova tarve myös sotkea ihmisiä huumeisiin, tavalla tai toisella, ei niitä itse edes tarvitse käyttää, kunhan joku siinä lähellä. Huumemaineen takia menettää helposti ihmisoikeutensa ja orjuuttamisesta tulee helpompaa. Varsinkin kaupunkiin muuttajiin he sitä soveltavat paljon. No baronan työnjohtajat järjestelivät työmailleni hieman ongelmia ja lavastivat syylliseksi rakennusvirheisiin. Kävin sitten baarissakin ja kaksi johtajaa tuli sinne perässä ja järjestivät näyttävän shown, kun istuin siskoni seurassa. He kailottivat että asunossa on käytetty huumetta ja paikalle tuli viereisen kamppailuseuran psykopaatteja kovistelemaan. Siitä lähtien on jonkin sortin kamppailijat olleet aina läsnä, kun olen väijytykseen joutunut. Väkeä kaikkosi ympäriltä ja johtajat istuivat pöytään ja jatkoivat siitä mihin Halme oli jäänyt, eli tarvisin huumeita ja kannattaisi ihan alkaa myymään huumeita, kun en heidän rakennustöissään kuitenkaan pärjää. Amfetamiinin myynti voisi kannattaa ja he voisivat järjestää kontaktin, jolta tätä piriä saisin. Kieltäydyin tarjouksesta ja jouduin aika paljon tappelemaan, että pääsin baarista ulos. Seuraavalla viikolla palkkaani alennettiin ja jouduin huonompiin töihin, missä tietenkin mokasin jälleen ja työsuhde irtisanottiin kokonaan. Baronan puolesta olisin voinut jäädä asumaan heidän ’työsuhdeasuntoonsa’, mutta en halunnut jäädä huumeviljelmille asumaan ja lähdin asunnottomien asuntolaan.
Sitten tapahtui se pahin, päärikolliset tulivat peliin mukaan. Junan tuomien pitäisi Helsingissä olla töissä. Asunnottomana ja työttömänä olin vapaata riistaa. Persut myivät minut kokoomukselle. Puotilan itäkeskuksessa ollessani vartijat ryhmittyivät ovelle, eivätkä päästäneet ulos. Yritin kaikkia ovia, mutta vartijat soittivat radiopuhelimillaan jokaiselle ovelle ryhmän. Ohikulkijoista se näytti ehkä siltä kuin myymälävarasta estettäisiin karkaamasta. Helsingissä opetetaan selvästi poliiseille zersetzungia, eikä pelkästään suojelupoliiseille, alimman portaan järjestyksenvalvojatkin haluavat leikkiin mukaan. Se on joukkopsykoosia. Lopuksi kaikki vartijat ryhmittyi ympärilleni ja ahdistivat R-kioskiin sisään, ohikulkijoista olen näyttänyt terroristilta. Siinä ihmeteltiin mitä oikein tehdään, en päässyt ulos kioskista, kun 10 vartijaa oli edessä, mutta heillä ei ollut lupaa pidättääkään minua. Tuijoteltiin vaan toisiamme. Kokeilin mitä tapahtuu, jos pistän vähän suklaata taskuuni. No sehän laukaisi tilanteen ja heillä oli oikeus pidättää, minut vietiin kuulusteluhuoneeseen, jossa sain tyrmäyskaasua naamalleni. Heräilin huumauksesta silloisen suojelupoliisin kellarissa Ratakadulla ja sitten oli helvetti irti. Paikalle tuli MTV-julkkiksia poliisien avuksi hoitamaan ennakkoärsyttämistä ja yrittivät aluksi tuputtaa huumeita, mutta en suostunut. Saivat he ujutettua myöhemmin kuitenkin juoman seassa huumeita kehooni ja paljon. Suojelupoliisilla todellakin on aika paljon tietoa kansalaisista. Tiesivät he ihmissuhteeni ja pikkurikokseni, myös ne mistä en ollut jäänyt kiinni. Peruskoulun ensimmäisellä luokalla ihmiset ensimmäistä kertaa kohtaavat suuremmalla joukolla ja sieltä lähtien riittää ilmiantajia. Tuli mieleen tarinat CIA:sta, KGB:sta ja Stasista. Ihmisten vainoamista, kiduttamista ja kyttäämistä, eli Itä-saksalaisittain zersetzungia. Syytökset oli dramatisoituja ja oioin juoruja siinä taas, niin kuin aikaisemminkin. Oletin että ei näillä voi minua vastaan olla mitään syytettävää. En ollut tehnyt mitään rikollista aikoihin ja olin ahkera työnhakija, olin ottanut kaikki työmahdollisuudet vastaan vuosien ajan.
Poliitikkoja alkoi valumaan pikkuhiljaa sisään. Koko kokoomuseliitti nimiä sen enempi tässä blogissa mainitsematta, paitsi Niinistö ilmoitti olevansa koko suomalaisen muilutustoiminnan johtaja. Hänen käskystään tai suostumuksella kaikki MC-porukat ja muut hullut kaappaavat väärinajattelijoita kuulusteluihin ja tiedottavat ylöspäin hierarkiassa. Hän tykkäsi retostella rikoksillaan ja vihjaili mm olleensa suomalaisten MC-kerhojen perustaja. Tämä väite perustui siihen, että hän olisi ollut yhteyshenkilö, joka järjesteli juuri hajonneen Neuvostoliiton armeijan varastoista amfetamiinia Suomeen. Sitä olisi tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja sen avulla nämä kerhot olisivat valtaan päässeet, kun sitä sai sieltä niin halvalla, että silloiset MC-johtajat rikastuivat. Voihan tuo tietenkin paikkansa pitääkin, hän vaikutti kovin rikolliselta luonteelta. Sanoi hän myös käyttäneensä kokaiinia itse ja kokoomuslaisten aloittaneen sisällissodan. Keskitysleireiltä ei vain päästetty ulos ennen kuin oli valmis myöntämään toisin. Tuon keskitysleiriasian saattoi sanoa joku muukin läsnä ollut, en ihan tarkkaan muista. Tällaisten puheiden tarkoitus on jokatapauksessa shokeerata vankia ja vaivuttaa häntä koomaan, jonka jälkeen johdatteleminen olisi helpompaa. En minä niistä asioista kovin kiinnostunut ollut, odottelin kovasti mitä asiaa hänellä tavalliselle kadunmiehelle voisi olla. Hän otti esiin sellaisen asian kuin ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Haka-rakentajat, mikä oli valtionyhtiö ja hän esitti syytöksen, että olisin kommunisti. Joillakin se sisällissota ei koskaan lopu. Kommunistien määrä oli Suomessa romahtanut NL:n hajoamisen jälkeen, enkä olisi uskonut millään edes kokoomusihmisten olevan huolissaan kommunismista vuonna 2003. Vakuuttelin että en ole mitenkään politiikassa mukana, enkä ole Hakalle mennessäni edes tiennyt sen olevan valtionyhtiö. Mutta ei hän luovuttanut ja esitteli kuulemiaan juoruja, joita pääosin rakennusyrittäjät olivat sepitelleet. Syytökset olivat aivan hulluja, mitättömistä asioista paisuteltuja tai täysin keksittyjä. Näillä oli hirvittävä tarve saada sota aikaiseksi, eikä se rajoittunut pelkästään minuun, niin kuin pian alkoi selviämään.
Jossain vaiheessa Niinistö ihan tosta noin vain kysyi ’miksi emme voisi liittyä NATOon’? En ollut tuolloin kiinnostunut politiikasta yhtään, en voinut sietää sitä, enkä koskaan lukenut kuin korkeintaan Tony Halmetta käsitteleviä uutisia. Vastasin siihen että mikäpä siinä, liitytään vain. Sale oli äimän käkenä, hän tyhmänä miehenä sitten niputtaa kaikki luonnonsuojelijat, sosialistit, pasifistit, sateenkaaret yms. saman termin alle ’kommarit’, eli he jotka vastustavat hänen pyrkimyksiään. Vastaus ei Salea miellyttänyt ja paikalle tuli ryhmä ihmisiä jotka luennoivat minulle, miten NATO olisi Suomelle huono vaihtoehto. Sitä jatkui pitkään ja se jargon alkoi huumeissa tuntua kiduttamiselta myös. Taivuin sitten vastustamaan NATOa ja sitten vaihtui taas hyökkäysketju huoneeseen. Luennoitsijat lähtivät pois ja paikalle tuli yrittäjiä ja muuta vaikutusvaltaista väkeä. Sale julisti minun olevan valtion vihollinen kun vastustan hänen haluamaa jäsenyyttä ja minua ei saisi päästää mihinkään töihin. Ihan kuin julistettiin DDRssä ja NLssä aikoinaan. Sen jälkeen tuli työstä entistä enemmän sotaa ja muiluttajat hyökkäsivät kimppuun monta kertaa vuodessa vuosien ajan ja noin kolmestakymmenestä työnantajasta vain yksi maksoi sen mitä oli sovittu. Sale uhrasi minut sotapyrkimystensä takia ja loi pelon ilmapiiriä, miten NATOvastustajien ja kommareiden käy huonosti. Juorut liikkuvat Helsingissä nopeaan. En muista käyttikö hän jo tässä ensimmäisessä tilaisuudessa termiä ’putinisti’, mutta saatoin olla Suomen ensimmäinen putinisti. En tosin tiedä vieläkään, mikä se sellainen oikein on. Hän vaahtosi kovasti miten Venäjä on vaarallinen ja arvaamaton jo silloin, viisi vuotta ennen kuin Venäjä puuttui Georgian sisällissotaan. Sota on kaikkien aikojen tuottoisin bisnes ja väitän kokemuksieni pohjalta, että että Ukrainan(kin) sota on lännen sijoittajien ja korruptiopoliitikkojen tahallaan rahan takia luoma konflikti, mikä on johtanut kilpavarusteluun muuallakin ja aseteollisuuden huikeaan kasvuun. Veroparatiisijengi on rikastunut veronmaksajien rahoilla ja paljon. Tarkoituksena alunperin oli ehkä jopa sotia useammalta rintamalta yhtäaikaa Venäjää vastaan, kun Niinistö tilasi omin lupineen NATO-joukkojakin Suomeen harjoittelemaan sotaa. Olen pakostikin seurannut tilannetta ja ennen NATOon liittymistä Venäjä ei uhannut Suomea mitenkään yhtäkään kertaa. Kotiläksyksi eli itsekritiitikin vastineeksi Sale antoi minulle syiden keksimisen Venäjän vaarallisuudelle ja NATO-jäsenyydelle. En koskaan keksinyt yhtäkään ja rangaistuskierre jatkui. Kun poliisit kaappasivat kaupungilta tai tulivat tekemään kotietsintöjä, enkä ollut tehnyt mitään rikollista, he ilmoittivat kylmästi asian liittyvän valtiolliseen turvallisuuteen.
Olen kuullut että vapaamuurarit haluavat yhdistää politiikan ja viihteen. Tämä oli sitäkin. Paikalla oli julkkiksia Amerikasta asti ja he halusivat puristaa kaiken hyödyn irti vangista. On heillä karismaa kun esiintyvät isoille joukoille ja kun ystävällisesti aloittavat keskustelun, tulee heidän kanssa juteltuakin. Muurarijulkkikset ovat vain ärsyttäviä ja kääntävät keskustelun kinasteluksi jossain vaiheessa ja väittävät, että vanki luulee olevansa heitä parempi ja vaativat paljastamaan jotain, miksi hän luulee olevansa parempi. Heille pitäisi opettaa jotain. He haluavat tietää maailmasta kaiken, niin kuin kuninkaat jotka alkoivat perustamaan kidutuskammioitaan. Kävin sitten heidän kanssaan keskusteluja, joista he ovat tehneet myöhemmin elokuvakohtauksia. Tappelin heidän henkivartijoitaan vastaan ja niitä on matkittu elokuvien kamppailukohtauksiin. He painostivat täydentämään heidän riimityksiään ja niistä on tehty musiikkia. Myös poliitikot ovat siteeranneet puheitani. Nämä oikeasti uskovat, että kaikki karisma kerääntyy ihmiseen jonkun toisen riistosta ja jokaisella menestyjällä pitää olla antisankari. Vapaamuurareiden uskonto on aivan lapsellisen tyhmää taikauskoa. Jos he eivät oveluudellaan pysty huijaamaan ihmisistä mitään irti, he kaappaavat sitten näitä vangiksi ja varastavat heidän ideansa väkisin. Näin heistä on joskus tullut staroja ja näin he myös sellaisina pysyvät. Tämä ei ole mitenkään mairittelevaa, enkä ole tienannut itse näistä mitään, kun he tekivät miljoonia. Päinvastoin, kun heillä on yksi salaisuus lisää suojeltavana, eli heidän hengentuotteensa perustuvat nekin alamaisten riistoon, he käyvät entistä kiivaampaan sotaan ja uhri köyhtyy entisestään. Varastelu lisääntyi työnantajien kuin myös sosiaaliturvan laskijoiden taholta. Psykopaatteja on kaikkialla, heitä riittää jokaiseen virastoon.
Sitten havahdun baaritiskiltä pää aivan sekaisin, hengenlähtö tuntui olevan lähellä. Joku nainen vieressä kiekuu miten minun pitäisi lähteä hänen kanssaan tanssimaan ja repii jäämään kun alan tekemään lähtöä. Minuun oli tupattu hengenvaarallinen annos jotain huumetta ja saatu tajuttomana jotenkin kiikutettua Ratakadulta Kulosaaren baariin. Täälläkän ei portsarit oikein tahtoneet päästää ulos, mutta eivät ole kehdanneet kovempaa väkivaltaa käyttää ja olen saanut raahauduttua jotenkin metropysäkin penkille, josta heräilin aamulla. Maaliskuisesta ilmasta huolimatta nukutti hyvin. Ohikulkijat näkee ja maine menee, niin kuin zersetzungin periaatteeseen kuuluu. Myöhemmin samana vuonna tämä pääosin sama jengi muilutti uudestaan ja minut kipattiin poliisiautosta heräilemään kadulle Mannerheimintielle. Näiden huumeilla nukkuu missä vaan. Olettaisin kuitenkin, että kaikki eivät herää, vaan joutuvat yliannostustilastoihin. Kyllä poliisit uhkailivat, että tapettukin on. Muistinkin ne pyyhkivät aika tehokkaasti. Jotain hämäriä muistikuvia oli, mutta niin hämäriä, että ei tehnyt mieli rikosilmoitusta tehdä, vaikka rikos alkoi olemaan jo todella vakava. Ei olisi muutenkaan kivaa poliisilaitoksella kertoa miten lauma julkkiksia ja ministereitä muiluttivat huumebileisiinsä ja teidän laitoksen poliiseja oli avustamassa. Sitten kun samat käskyt toistuu kymmeniä kertoja, alkaa niitä mieleenkin jäämään. Mitään toimivaa aivopesumenetelmää nämä eivät kuitenkaan koskaan tule kehittämään. Yksilöä ei voi aivopestä, ainoastaan isompia massoja median kautta.
Virastoista voisin mainita sen verran, että pari vuotta myöhemmin asuin Espoossa ja olin jo melkein vakiinnuttanut työpaikkani. Isompi porukka sai sitten minut kaupungilla tönittyä baariin sisään, jossa muurariporukkaa sisällä, julkkiksia ja ’työnantajia’. Työnantaja on aivan väärä nimitys näistä, kun he ovat kuitenkin työhönpakottajia. Jouduin heidän kuulusteluihin ja juotettiin taas huumeita. Olin ollut tottelematon ja mennyt väärään työpaikkaan, olin myös laverrellut heidän kamppailuistunnoistaan ja muusta rikollisuudestaan ihmisille. He sitten nöyryyttivät aikansa yleisön läsnä ollessa, antoivat monimutkaiset toimintaohjeet tulevaisuutta varten ja päästivät ulos. Potkut tuli seuraavalla viikolla ja liiton päivät eivät aivan olleet täynnä, mikä oli tietenkin laskelmoitua. Soitin kaikki työpaikkailmoitukset läpi, mutta yrittäjiä oli selvästi taas kielletty palkkaamasta. Jouduin sitten turvautumaan kelan työttömyyskorvaukseen ja toimeentulotukeen. Espoon sosiaalitoimessa käydessäni, pistettiin juuri lappu luukulle. Siihen asti oli käsitelty kaikki toimeentulotukihakemukset ja sitten ei yhtäkään. Työntekijät pistettiin pakkolomalle ja kaupunkilehdessä valehdeltiin siellä olevan työvoimapula. Tämä olisi ollut jotenkin uskottavaa, jos osalle kaupunkilaisia olisi laskettu toimeentulotukea ja osa olisi jäänyt jonoon, mutta toimeentulotukea ei sitten saanut kukaan lähes neljän kuukauden ajan. Viraston katkaisimessa oli ainoastaan on ja off. Työsuhteesta säästyneillä rahoilla elin 3,5kk ja sitten jouduin taas irtisanomaan asuntoni. Tiesin jo irtisanoessani, että sosiaalitoimen työvoimapula helpottaa varmaan ihan saman tien. Kahden päivän päästä kaupunkilehti kirjoittikin näin ja toimeentulotukea alettiin laskemaan, kun ei tarvinut laskea minulle. Varmasti moni työtön joutui asunnottamaksi minun kanssa samaan aikaan. Vanha kuninkaallinen tapa on rangaista koko kylää yhden ihmisen takia. Mitään tuomioita ei tästä rikoksesta jaettu, vaikka oli selkeästi tahallista köyhien kiusaamista.
Toinen mielenkiintoinen tapaus oli Nokian vesikriisi. Ajauduin tuon yllämainitun häädön jälkeen Nokialle, siellä minulla oli paikka mihin mennä. Jossain vaiheessa pyydettiin baarissa käymään ja menin, kun tilanne alkoi tuntumaan rauhalliselta, mutta jouduin väijytykseen. MC-tyypit sun muut hullut kuulustelivat taas. He olivat kovin kiinnostuneita mitä Helsingissä oli tapahtunut. En minä oikein tiennyt kun ei heidän syytöksissään siellä mitään tolkkua ollut. Kaappaajat taas sanelivat ehtojaan, miten toimitaan jatkossa. Yrittäjät kuitenkin jatkoivat kiusantekoaan ja töitä tarjottiin nyt ainoastaan Helsingin seudulta, kun siellä ei ollut enää asuntoa. Tampereen seudulla oli vuorostaan kielletty palkkaamasta ja taivuin sitten ottamaan keikan Helsingistä ja vuokrasin raksaduunareiden yhteismajoituksesta huoneen. Työ oli taas huijauskeikka, rakennustelineet olivat hengenvaaralliset ja palkanmaksussa oli ongelmaa. Yrittäjä ei hankkinut oikeita telineitä ja se oli lopetettava. Yritin löytää Helsingistä toista työmaata, kun majoituskin oli vuokrattu. Lähetin muutamia hakemuksia ja odotellessani lähdin kaupungille katsomaan Suomen futismatsia. Keskiyön aikaan palailin täydessä lähijunassa majoitukseeni ja eräältä asemalta juna ei jatkanutkaan matkaansa. Matkustajat alkoivat huutaa kuorossa, että minun pitäisi poistua junasta, muuten juna ei jatka matkaansa. Meni aikansa ennen kuin ymmärsin, että he tosiaan tarkoittavat juuri minua. Totta se oli, juna ei jatkanut ja oli pakko nousta junasta, kun huuto vain yltyi. Kokoomusväellä on paljon uskollisia alamaisia. Sama on toistunut myöhemmin ratikassa, kuljettaja haluaa salaseurajäseneksi ja luovuttaa kulkuneuvonsa fasistitoimintaan, niin kuin jotkut ravintoloitsijatkin omat tilansa. Asemapihalla oli odottamassa Janina F, joka oli vakionaama Helsingin kamppailuistunnoissa. Ainoa kerta 150:stä, kun muiluttaja uskaltautuu paikalle yksin ilman henkivartijoita. Sitä oli vähän arvostettava ja kuuntelin, kun tällä kertaa voisin saada ihan sanomastakin selvää, kun ei ole huutokuoroa. Hänen mielestään Nokian kaappaajat olivat ohjelmoineet minut uudelleen ja sotkeneet heidän oman ohjelmointinsa. Siis kaapanneet heidän orjansa. Hän sitten kaappasi junani. Näistä hulluista tuntuu kokaiinipäissään siltä, kuin heillä olisi aivopesijän kykyjä. Yritin vakuutella, että kukaan ei ole minua ohjelmoinut, ei myöskään heidän jenginsä. Hänen mielestään nokialaisia pitäisi kuitenkin rangaista. Hän muisti, että olin heidän omaa jengiään nimittänyt jossain tilaisuudessa paskapökäleiksi ja nämä nokialaiset olisivat nyt oikeasti sellaisia paskapökäleitä. He tulisivat lähitulevaisuudessa saamaan sellaisen rangaistuksen, kuin paskapökäleiden kuuluu saada. Hän tarvitsi siihen vain minun lupani. Lähetin sekopään matkoihinsa antamalla luvan, tietämättä mitä lapsellinen sanaleikki tarkoittaa. Myös poliitikot ovat usein vaatineet minulta hyväksyntää ei-niin-reiluille päätöksilleen, ennen kuin toteuttavat niitä. He vain esittävät asiat niin, että houkka ei hahmota kunnolla, mistä on kyse. Ennen oli tosiaan kuninkailla houkkia, älykkäämpiä alamaisia rahvaasta, jotka toimivat neuvonantajina. Jos päätökset olivat hyviä, otti kuningas kunnian itselleen, jos ne olivat huonoja, oli houkka syyllinen ja joskus päätä lyhyempi.
Seuraavalla viikolla sitten tapahtui ns Nokian vesikriisi. Karkeapuhdistettu jätevesi pääsi puhtaan veden sekaan. Ymmärsin että nyt niitä paskapökäleitä rangaistaan juottamalla paskavettä. Olihan siinä melkoinen rangaistus, mutta taas se pistettiin kuninkaallisesti koskemaan koko kylää. Olisin hyväksynyt jos olisi rangaistu juuri niitä ali-ihmisiä, jotka näitä kamppailuistuntoja järjestävät, he sen olisivat ansainneet. En minä tähän olisi lupaa myöntänyt. Sitä en tietenkään tiedä, miten he toteuttivat sen. Joskus työpaikkakiusaajat ovat tekevinään jotain, mitä eivät todellisuudessa kuitenkaan tee. Joku johtaja tai vanhempi työntekijä jätevesilaitoksella on voinut olla aukaisevinaan väärää venttiiliä, vaikka ei ole oikeasti aukaissut. Kun muut vain sivusilmällä seuraavat, eivätkä seuraa tarkasti, se näyttää siltä kuin venttiliä auottaisiin aina jonkin operaation yhteydessä. Sitten kun tuore työntekijä matkii joku kerta, niin tapahtuu vahinkoa. Olen nähnyt työpaikoilla paljon tällaista katuteatterinomaista leikkiä, missä teetetään vahinkoja tulokkailla. Tekoa ei taidettu oikeudessa julistaa tahalliseksi, jotkut saivat tuomioita, mutta huolimattomuudesta. Edistystä kuitenkin.
Kun se maksuhäiriömerkintä on, silloin henkilö on henkisessä vankilassa, kun asuntoa ei saa mistä vain vuokrattua. Kun olin asunnottomana vaikeuksissa, jossain tilaisuudessa muiluttajat sanoivat järjestävänsä asunnon, kunhan menen johonkin tiettyyn paikkaan töihin. Se usein vaikeuttikin kommunikointia, kun he eivät uskaltaneet mainita nimiä, vaan puhuivat vihjailemalla. Psykopaattikin ymmärtää sen verran, että työväen värvääminen muiluttamalla on kovin väärin ja vahingoittaisi firman mainetta. Olin silloin kirkon vapaaehtoistyössä ruokajakelussa. Fasisteilla oli väkeä sielläkin tottakai ja he ärsyttämällä saivat vihjailtua sitten, mistä saan asunnon hankittua. Kun olin vuorasopimuksen tehnyt, jatkui ärsyttäminen kun he halusivat viestittää myös työpaikan sijainnin. Pakko sieltä oli lähteä ja ottaa työpaikka, vaikka en heihin enää olisi luottanut. Mutta jo asunto oli huijausta, niin kuin Helsingin seudulla kaikki vuokraamani asunnot. Kun työsuhde oli ohi, jouduin taas anomaan sosiaaliturvaa, fasistit kyttäsivät aina etteivät liiton päivät koskaan tulleet täyteen. Kela ilmoitti, että vuokranantajani oli jäänyt asuntooni asumaan. Hän oli lisäkseni asunnossa kirjoilla ja sattui olemaan miljonääri. Tai ainakin oli sillä hetkellä, odotti hän tuomiota Vantaajoen ympäristörikoksesta, kun oli rikastunut pumppaamalla jäteöljyä jokeen. Minulle ei sitten voinut maksaa asumistukea kun avopuolisollani oli niin suuret tulot ja jouduin tulemaan vuokran jälkeen 200€/kk toimeen. Myös työnantajaltani jäi muutama tonni saamatta, mutta onnistuin Vuosaaren asunnossani kitkuttelemaan säästöilläni puoli vuotta ja aloin hakemaan oikeutta. Aloin todellakin saada tarpeekseni tämän öykkärijengin vainoamisesta ja yritin viheltää pelin poikki.
Asianajajat ovat tunnetusti vapaamuurareilla kyllästettyä porukkaa ja kun olin heidän vainoamaksi joutunut, niin ei he oikeusasioissakaan sitten auttaneet. Hankin eri asianajajat auttamaan asuntoasiassa ja palkkariidassa. Asuntoasiaa ajanut lakimies totesi vain kylmästi: ”jos joku ei tässä maassa halua noudattaa sääntöjä, niin hän ei vain noudata” ja sanoi myös, että hänellä ei ole keinoja auttaa. Palkkariitaa ajanut asianajaja huijasi väittämällä, että työehtosopimuksen noudattamisesta pitäisi olla jonkinlainen hallinto-oikeuden ennakkopäätös. Taisin olla liian väsynyt pitämään puoliani, enkä huomannut väitteen olevan aivan järjetön. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan muutamia tuhansia, mutta he valittivat. Hovioikeuteen saapuessani huomasin kun asianajajani tuli ulos taukotilasta vastapuolen asianajajan kanssa keskenään hekotellen, rappariveljet olivat keskenään sopineet asian. Oikeuden tuomari kysyi pilkallisesti ensi töikseen, mitä olin töihin mennessäni puhunut johtajan kanssa. Kerroin kysyneeni, ’noudatetaanko rakennusalan työehtosopimusta?’ ja johtaja oli vastannut myöntävästi. Nämä sitten ilman minkäänlaista perustelua vapauttivat yrittäjän velvollisuudesta maksaa työehtosopimuksen mukainen lomaraha ja irtisanomisajan palkka. Alkoi olla selvää että Helsingissäkään en enää työskentele, en tietenkään kun asuntoakaan ei enää ollut. Kaikissa neljässä vuokrasopimuksessa huijattiin Helsingin seudulla jollain tavalla. Jos siellä ei haluta noudattaa sääntöjä, niin siellä ei vaan noudateta. Menin kesäksi tuttavani luo maalle kesäksi rauhoittumaan ja miettimään mihin sitä seuraavaksi asettuisin. Helsingin, Lahden, eikä Tampereen seudulla ollut rauhaa eikä kansalaisoikeuksia. Olin kokeillut työskentelyä jo Espanjassakin, mutta ulottuuhan näiden verkosto tietenkin sinnekin.
Huomasin sitten netissä mielenkiintoisen ilmoituksen. Vapaamuotoista osa-aikaopiskelua ammattikorkeakoulussa ohjelmointialalla Riihimäellä. Olin hyvä ohjelmoimaan jo entuudestaan, en tarvisi opintolainaa ja voisin käydä töissäkin, kun koulua olisi vain viikonloppuisin. Korkeakouluopiskelu alkoi vapautumaan kokoomuslaisesta elitismistä, tällainen monimuoto-opiskelu ammattikorkeassa ja avoimen yliopiston väylä tutkinto-opiskelijaksi. Mutta eihän ne meitä koskeneet, jotka olimme väärää ikäluokkaa ja tämä rikollisjärjestö jo vainoamisensa aloittanut. Kävin läpäisemässä pääsykokeen ja pistin asuntoilmoituksen nettiin. Yhteydenottajat eivät pitäneet tietenkään luottotietomerkinnästä. Eräs vuokranantaja teki ihan kiusaakin ja kutsui asunnon näyttöön sadan kilometrin päästä ja peruutti sen tuntia ennen soittamalla, kun olikin päättänyt yhtäkkiä myydä asuntonsa. Toki hän on sen tiennyt jo aikaisemmin, eikä olisi tarvinut vaivata ja maksattaa bussia ja junaa. Niin kuin Helsingin tapauksissakin, nämä suunnittelevat kimpassa kiusantekonsa, asunnon tarjoaja ja työpaikan / opiskelupaikan tarjoaja. Sen takia näitä salaseuraksi sanotaankin. Asuntoa nimittäin tarjottiin sitten kuukausi koulun alkamisen jälkeen ja se oli ollut vieläpä tyhjillään pitkään, jotan vuokranantaja oli varmasti lukenut oikotie-ilmoituksia ennen koulun alkuakin, mutta salaseura oli ohjeistanut ottamaan yhteyttä vasta koulun alkamisen jälkeen. Pääsykoetilaisuudessa oli kuitenkin kerrottu, että ohjelmointikurssi alkaa sekä elokuussa, että tammikuussa ja samalla pääsykoetuloksella pääsee molempiin. Otin asunnon vastaan sitten ja päätin odotella tammikuussa alkavaa kurssia. Epäilykset lisääntyivät taas kun vuokranantajani puuttui elämääni ja neuvoi minua anomaan kouluun kesken kaiken, kun kuukausi koulua oli jo käyty. Oliko kouluun suunniteltu jo opiskelurytmiin pääseminen mahdottomaksi ja minut olisi todettu kelvottomaksi ohjelmointiopiskeluun? Sitten takaisin rakennusorjaksi?
Heti ensimmäisinä päivinä oli taas todettava, että olin jälleen kävellyt ansaan. Joku soitti talossa musiikkia täydellä teholla koko yön ja valvotti rappukäytävää. Seuraavana päivänä soitti vuokranantaja ja syytti minua. Jotkut naapurit olivat valehdelleet sen olleen minä. Sain varoituksen. Kun kävin kaupungilla, oli asuntoa pengottu. Isännöitsijän väki oli käynyt tutkimassa. Olin juuri saanut perintörahaa muutaman tonnin ja yrittäjät alkoivat sitä huijaamaan pois. Verhojen lyhennys maksoi 70€, konttorituoli 300€, mikä hajosi heti ja piti hankkia uusi jne. TE-toimisto vaati haastatteluun ja sanoi minun olevan talonrakentaja. Kun en ole työssä, minun pitäisi mennä heidän kursseilleen. Nämä kurssit ovat mielestäni ylihinnoiteltua rikollisuutta, enkä olisi halunnut mennä. Sanoin odottelevani opiskelun alkamista tammikuussa, enkä sen lisäksi haluaisi opiskella muuta. Yritin käydä baarissa tutustumassa paikallisiin ja minua uhkailtiin siellä löytämään työpaikka. Kun palailin kotiin, piiritti kadulla fasistiporukka ja alkoi tönimään. Ensin he tuttuun tapaan syyttelivät huumeiden käytöstä. Asunnosta oli isännöitsijän porukka löytänyt vääntyneen lusikan ja se riitti heille todisteeksi huumeen käytöstä. Tarkistin jälkeen päin, eikä yksikään lusikka ollut vääntynyt, ainoastaan heidän mielensä oli vääntynyt. He vaativat luopumaan oikeudenkäynnistä entistä työnantajaani vastaan. Lisäksi he uhkasivat jonkinlaisella pahalla, jos uhmaan kohtaloani. Heidän mielestäni kohtalonani oli työskennellä talonrakentajana ja jos työtä ei löydy, pitäisi vain yrittää kovemmin ja ottaa vastaan kursseja. Nämä olivat orjuuttamisen ammattilaisia ja he tiesivät kursseille sisältyvän jopa puolen vuoden harjoittelujakson, joilla yrittäjät ovat paljon rikastuneet. Omituisin vaatimus oli aloittaa juniorivuosien harrastus taekwondo uudelleen. Joukossa oli juuri taekwondo-harrastajia ja he selittivät välillemme jääneen pahoja väärinkäsityksiä. Osa ylpeili olevansa olevansa Pävi Räsäsen lahkoa ja vaativat minua eroamaan kirkosta, kun en ole ’oikea uskovainen’. Tämä lahko periytyy sveitsiläisestä kalvinismista, mikä taitaa olla kristinuskon evoluution päätepysäkki. Sen hullummaksi ei ihminen enää voi tulla. He uskovat ihmisten elämän noudattavan ennakkoon määrättyä käsikirjoitusta, johon ei voi kukaan itse vaikuttaa. Kaikki olisi ennakkoon määrättyä, näin ollen kukaan ei olisi edes syyllinen omiin rikoksiinsa. Ei ainakaan uskovaiset. Erosinkin sitten kirkosta kun kerran roikuttavat mukana näitä rikollisjärjestöjä, muka herätysliikkeinä. Sittemmin hieman eri ryhmät syyttelivät siitä kun en kuulu kirkkoon.
Taekwondo olikin koko minuun kohdistuneen joukkopsykoosin alkulähde. Oikeastaan ei itse lajin, vaan sen että hihhuliuskovaiset kaappasivat lajin haltuunsa 90-luvulla. Samaa tapahtui muissakin kamppailulajeissa, mutta taekwondo taisi olla pahin tapaus. Lajin tyyli sopi hienosteleville hihhuleille hyvin ja oli osittain myös arvostelulaji, mikä antoi tuomaripelille sijaa. He pystyivät sitten jakamaan mestaruuksia harrastajille joiden katsoivat olevan ’oikeita uskovaisia’, ihan ristiretkien hengessä. 90-luvulla oli paha lama ja sen avulla eliitimpi väki sai häädettyä lajin parista kaikki oikeat urheilijat. Se onnistui työpaikoilla kiristämällä, he eivät päässeet töihin ja jos pääsivätkin, heitä kiusattiin ja jätettiin palkkoja maksamatta. Monet valitsivat sitten mieluummin työn ja jättivät suosiolla harrastuksen, mutta häikäilemättömät hihhulit myös vahingoittivat fyysisesti niitä joille oikein kateellisia olivat ja pyrkivät varmistamaan eteivät he esim vaihda lajia. Nämä kun ovat niin hirvittävä pyhää väkeä, että heitä parempi ei vain saisi olla. Loppujen lopuksi seuroihin kuului vain rikkaita ja heitä nöyristeleviä hihhuleita, heidän jumala on raha ja uskontona psykopatia. Ensimmäisessä kesätyöpaikassani, siinä pahassa kommarifirmassa, huomasin heti tullessani työnjohtajan vihamielisyyden, mikä parin viikon jälkeen leimahti pahemmaksi. Kävin viikonlopun aikana voittamassa Helsingissä SVUL:n suurkisojen taekwondo-turnauksen. Loppuotteluvastustajani oli kuulemma sähkölaitoksen johtajan (todennäköisen vapaamuurarin siis) poika ja häntä ei olisi niin vaan saanut voittaa. Ultrakokoomuslaiset etenkin Lahdessa muistavat miten Tahko Pihkala, joka oli innokas Hennalan leirin lahtari, perusti SVUL:n ja vannotti, että siihen liittoon ei työläisiä päästetä. No minä kun voitin suurmestaruuden vieläpä kamppailulajissa ja samaan aikaan työskentelen valtionyhtiössä, oli joukkopsykoosi valmis. Loppukesän työskentelystä tuli vaikeaa. Palkaa alennettiin vastoin kirjoitettua sopimusta, minut pistettiin vain kantamaan kalusteita ja valittamista löytyi silti joka päivälle. Lopputili jäi saamatta, sain sen pitkän valituskiertueen jälkeen, mutta lomaraha puuttui kuitenkin. En jaksanut sitä enää vaatia, kun koulu oli jo käynnissä ja minutkin sitten vammautettiin.
Lestadiolaiset houkuttelivat minut omille mailleen Pajulahden urheiluopistolle viikonlopuksi leirille ja paikalle ei tullut kuin lestadiolaisia. He osaavat säilyttää salaisuudet, kun käyvät ikuista ristiretkeään ja ovat jatkuvassa sotatilassa. Uhreikseen he valikoivat ensisijaisesti niitä, joille ovat kateellisia. Treeneissä vetäjä sanoi alkulämmittelyksi otettavan leikkimielistä painia ja ohjasi minut suurikokoisimman pariksi. Tämä nosti 55kg painavan 16v junnun suorille käsille päänsä yläpuolelle ja paiskasi täydellä voimalla selälleni lattiaan. Selkäranka ei murtunut, mutta nikamien asentoa säätelevät lihakset repesivät lanneselästä. En kävellyt kunnolla pariin viikkoon, juoksuaskelta en pystynyt ottamaan viiteen kuukauteen ja urheilun pariin pystyin palaamaan parin vuoden päästä. Psykopaateille ’leikkimielinen’ tarkoittaa eri asiaa kuin normaaleille, se tarkoittaa parempiensa vahingoittamista. Jotkut tirskuivat kateuspäissään, mutta suurin osa leirillä olleista ei ollut huomaavinaan mitään kun jäin tatamille makaamaan liikuntakyvyttömänä. Tämä tehtiin sen takia kun lestadiolaisten suosikkipoika halusi liittyä seuraan, mutta ei suostunut tulemaan, ennen kuin minä olisin poissa. Hänestä tuli myöhemmin seuran johtaja ja maajoukkuevalmentaja, kun ei otellakaan osannut. Terveyskeskuksessa käydessäni rapparilääkäri vihjasi selkäkivun olevan päässäni, eli minua olisi alkanut pelottamaan. Se oli hullu väite tuoreelle suurmestarille, olisin ollut vieläkin lahjakkaampi yleisurheilijana, jos olisin saanut osallistua. Sekin haave meni tämän vammauttamisen myötä. En saanut edes sairaslomaa, se olisi jäänyt arkistoihin ja asia haluttiin voimakkaasti vaieta. Monet kuitenkin muistivat minun olleen hyvä urheilija, eikä oikein käynyt järkeen että yhtäkkiä vaan lopetan. Tätä salaisuutta suojelemaan tämä joukkopsykoosi sitten muodostui.
Tammikuuta odotellessa tuli käytyä muutaman kerran baarissa ja vaikka vältin humaltumasta, väijyttivät fasistit joka toinen kerta. Antoivat välillä luulla, että tilanne olisi rauhoittunut ja sitten uudestaan. He uhkailivat, että minua ei päästetä kaupungissa opiskelemaan ja olisi parempi vain etsiä työpaikka tai käy huonosti. Yksi ainoa työnantaja suostui neuvottelemaan puhelimessa, mutta jäin vain ehdokkaiden joukkoon. Muiluttajat pysäyttivät kadulla ja syyttivät siitä, että palkkapyyntöni olisi ollut liian korkea. Ei yrittäjä siitä minulle uskaltanut sanoa puhelimessa, mutta näille fasisteille kyllä. Se oli niin raukkamaista, etten soittanut takaisin. Ei se edes ollut korkea. Marraskuussa menin käymään paikallisessa AMK:ssa kyselemässä tarkempia aikatauluja. Siellä vahingoniloiset sihteerit kikattelivat ja kertoivat että opintolinja oli siirretty Forssaan 100 km päähän. Perintörahani olivat kuluneet Riihimäelle muuttoon, enkä voinut lähteä unelmakurssin perässä muuttamaan uudestaan sinne ja touhu vaikutti muutenkin jo kiusanteolta. Alistuin sitten osittain tottelemaan, otin TE-toimistolta kurssin vastaan ja aloitin taekwondon. Salilla oli ainakin neljä henkilöä, joita olin nähnyt muilutusporukassa. Tunnelma oli aika erikoinen, mutta harrastus oli sinänsä ihan hyvä siihen toimettomuuteen, joten siedin tilannetta. TE-toimistolle sanoin voivani käydä vesieristyskurssin, mikä oli yleensä vain kahden päivän kurssi. No nämähän halusivat ilmaisharjoittelijoita ja sepittelivät, että heillä ei tällaista järjestetä, vaan se sisältyy 3kk:n laatoituskurssiin. No suostuin ottamaan sen. Olin hakenut jo seuraavalle syksylle Hämeenlinnan ammattikorkeaan, mutta ehtisin hyvin käymään sellaisen kurssin. TE-toimisto ja kurssin järjestäjä vaan väärensivät paperit jälkeen päin ja kurssi muuttui kahden vuoden talonrakentajan tutkinnoksi, mikä minulla jo oli. Laatoittamisen sijaan muurasin perustuksia omituisten alkoholistien kanssa oppilaitoksen rakentamiin omakotitaloihin. Kurssin johtaja alkoi jo ensimmäisinä päivinä vaatimaan harjoitteluun Helsinkiin, hän totesi vain minun osaavan jo laatoittaa ja voisin mennä töihin. Kyllähän minä sen tiesin, vesieristyssertifikaatti vain puuttui. Firmankin hän oli jo valinnut, mutta yrittäjä ei huolinut autotonta harjoittelijaa. Toiminta oli niin röyhkeää riistoa kuin vain voi olla. Opiskelijan olisi pitänyt omalla kustannuksellaan kulkea Helsingissä ilmaistyössä, vaikka kurssilla ei oltu opetettu yhtään laatoittamista. Sen lisäksi että olin Helsingin seudun yrittäjien kanssa ollut ilmisodassa jo pitkään. Sotavangin kuulustelua ne kamppailuistunnot enemmän muistuttavat kuin työsuhdeneuvottelua. Vapaamuurareilla on kova himo saada vastustajansa syömään sanansa, he ovat taikauskoisia ja vannottavat kamppailuistuntojen vangeilla kaikenlaista. Kun vanki rikkoo sanansa, heillä olisi oikeus omasta mielestään rangaista. Minä olin vannonut, etten työskentele Helsingissä enää musiikkitalon työmaan jälkeen ja se on pitänyt. Tämä oli sellaista hermopeliä, missä he yrittivät saada orjansa Helsinkiin takaisin nöyryyttävällä tavalla; täysin ilmaiseksi.
Muiluttajat painostivat ottamaan tätä harjoittelupaikkaa vastaan. Ilmoitin että autoa en omista enää, en voi ottaa. Porukkaan kuului poliiseja, jotka lupasivat, että voin varastaa auton ja käydä sillä töissä. Hei eivät ottaisi kiinni. Jännää puuhaa tämä valtiollisen turvallisuuden valvominen. Painukaa helvettiin oli diplomaattinen vastauseni. Vuoden vaihteen jälkeen Niinistö valittiin presidentiksi ja sitten nämä aivan hulluiksi heittäytyivät. Katujengi kävi väkivaltaisemmaksi ja jouduin tosissani tappelemaan niitä vastaan. ”Valta on vaihtunut”, ”me halutaan kuulua eeuuhun”, ”me halutaan kuulua natoon”, ne huusivat kun hyökkäsivät kadulla kimppuun. Vedin naisiakin turpaan, kun jengi heitti välillä naisen etummaiseksi. Ei nämä mitään ritarillisia ole kuin puheissaan. Tosin nämä naiset ottivat osumaa tahallisesti, kun yrittivät laajentaa joukkopsykoosia kaupungille. Heitä oli kuitenkin yleensä toista kymmentä piirittämässä ja olisivat he porukalla minut hakanneet helposti, mutta nämä ovat sadistisempia. He haluavat satuttamisen lisäksi viedä maineen ja ajaa hulluksi. Uimahallissa käydessäni sain kuitenkin sympatiaa, kyllä paikalliset tiesivät miten mielenvikaista porukkaa heidän kokoomuslaiset ovat. Ei minua naisten hakkaamisesta syytelleet kaupungilla kuin kriminaalin oloiset tyypit. Muurariuskonto on kokoelma hallitsijoiden taikauskoa eri aikakausilta ja Niinistö oli tällainen taikauskoinen hörhö, joka luuli että hän on jotenkin kytkyttänyt minut Suomen nato-jäsenyyteen ja hän minut uhraamalla saisi Suomen liitettyä. Hän oli lapsellisen tyhmällä tavalla jankuttanut minut natovastustajaksi Helsingin istunnoissaan ja nämä Riihimäen hullut leikkivät sitten, että olisin jonkinlainen aktiivi, jonka takia Suomi ei voinut liittyä. Heille oli turhaa selittää, etten minä liity Suomen natojäsenyyteen millään tavalla. Jos yritin selittää millaisella tyylillä Niinistö oli minut vetänyt sairaaseen leikkiinsä mukaan, he syyttivät minua heidän johtajansa pilkkaamisesta, heillä psykoosi paheni ja löimme toisiamme lisää. Nykyisin kun tiedän asioista enemmän vastustaisin NATOa kyllä, mutta henkilökohtaisesti, tuskin olisin poliitikko tai aktiivi. Ja mitään äänestystähän siitä(kään) ei edes tullut. Muiluttajat syyttivät minua Riihimäen työttömyydestä. Niinistö tai joku hänen välikätensä oli lupaillut Riihimäelle työpaikkoja, kun natojäsenyyden myötä heidän tehtaansa saisi tilauksia. Nyt kun Suomi on jäsen, olisi mielenkiintoista selvittää, ovatko he edes mitään tilauksia saaneet ja montako työpaikkaa siitä on syntynyt. Lehdistö käytti siihen aikaan tosiaan yhtenä porkkanana sitä, että NATO voisi tilata Suomesta rynnäkkökivääreitä, joita valmistaa Riihimäkeläinen Sako. Syntyisikö työpaikkoja kuitenkin enemmän jos tämä synergia kohdistettaisiin johonkin rauhanomaiseen toimintaan?
Ei Niinistö kuitenkaan aivan tyhmä ole, tiesi hän mistä narusta pitää vetää, että saa kokoomuslaiset kunnon psykoosiin. Työttömyys, entisen työnantajan oikeuteen haastaminen ja natovastustaminen ei ehkä vielä olisi riittänyt tekosyyksi vakavampaan vahingoittamiseen. Urheilukateus taas on näille vahva tunne, josta he tekevät joukkotunteen. Kateus on monille ihan syy liittyä kokoomusnuoriin ja yhdessä muiden syiden kanssa se riitti. Sen takia hän oli ohjeistanut Riihimäen kannattajiaan painostamaan minua urheilun pariin takaisin. Pian taekwondon aloittamisen jälkeen kun törmäsin näihin kaupungilla, he olivat vähemmän agressiivisia, minkä luulin johtuvan siitä että kuuluisin nyt heidän joukkoihin. He ohjeistivat poistattamaan ortopedisia ruuveja jalastani sairaalassa, muuten en pystyisi ottelemaan. Minun pitäisi osallistua kilpailuihin edes, kun en työllisty. Jotain pitäisi tehdä, että he tuntisivat itsensä johtajiksi. Kyllä ruuvien aiheuttama kipu haittasi jo työntekoakin ja niistä halusin eroon, kilpailemisesta en 38 vanhana ollut enää kovin kiinnostunut. Olin käynyt terveyskeskuksessa kysymässä siihen mahdollisuutta ja se kävi lääkärin mielestä ihan hyvin, mitään riskejä hän ei kertonut operaatioon liittyvän. Mutta vuodet eivät olleet tehneet ’oikeista uskovaisista’ minua parempia. Nyt kun valta oli vaihtunut oli fasistit taas agressiivisempia ja huutivat että en saisi treenata niin hyvin, heidän suosikkipoikansa oli tullut kateelliseksi. He sanoivat sen tosin siinä muodossa, että hän oli alkanut pelkäämään. Jos joku on heitä parempi urheilija, hän ei ole hyvä, vaan hän on hullu. Heidän suosikkinsa oli oikein yrittäjä ja olisi tärkeää, että hän menestyy. Samat ihmiset, jotka suosittelivat vuodenvaihteessa poistattamaan ruuveja, uhkasivat nyt että operaatioon meno ei olisikaan turvallista, kun kerran se valta on vaihtunut. Kokoomuksen psykopaateilla on aina sama paha tapa, jos he eivät menesty rehellisessä kilpailussa, he uskottelevat sisällissodan olevan vielä käynnissä. Sitten he voisivat ottaa käyttöön halpamaiset keinot, kun kerran sodankäynnissä kaikki on sallittua. Sillä ehdolla sieltä leireiltä pääsi ulos, että totellaan. Olin joskus kertonut ihmisille tuosta ensimmäisestä vamman aiheuttamisesta ja he halusivat nyt kirjoittaa historian uudelleen. Tai minun vastuulleni he sen jättivät, minun olisi itseni mennä korjaamaan tarina kaikille, tai muuten käy huonosti. En edes muistanut kenelle kaikille olin kertonut tästä ensimmäisestä salaliitosta, joten tehtävä olisi ollut mahdoton. Tappeluhan siitä tuli, mutta edelleenkin sain tapella vain yhtä vastaan kerrallaan. Jotain ihmistapoja sentään jäljellä, mutta sekin taisi johtua vain siitä että neuvottelua käytiin julkisella paikalla kadulla. Ehkä näitä oli kielletty järjestämästä kamppailuistuntoja, jouduin puolentoista vuoden aikana Riihimäellä ainoastaan kerran vangiksi neuvotteluihin. Näistä olisin ehkä päässyt pakoon juoksemalla, mutta oli pakko kuunnella mitä asiaa heillä oli. Itseäni kun ei oikein tiedotettu mistään.
Tappelujen laannuttua neuvoteltiin lisää. Otin kuulustelijan roolin jo itse, kuulosti niin hirveältä uhkaukselta että sairaalassakin vahingoitettaisiin jotenkin. Kävin läpi 90-luvun vammauttamisen niin kuin se oli mennyt, taekwondoliiton väellä oli siitä kovin erilainen versio. Minä olisin alkanut pelkäämään, kaljaporukat olisivat alkaneet kiinnostamaan enemmän ja loukkaantumisen olisin teeskennellyt. Niin aina. Kerroin vielä, että en minä asiaa ole mitenkään mainostanut, eikä kukaan minulta tuollaisista asioista kysele. Jos heidän harrastajamääränsä on tippuneet, se on heidän omaa syytään. En minä ole ainoa uhri ollut heidän lievästi sanottuna epäurheilijamaiselle käytökselleen. Laji oli tosiaan näivettynyt niistä ajoista, kun sen itse olen aloittanut ja johtotehtävissä oli salaseuramaisia selkäänpuukottajatyyppejä. Sain porukan hiljaiseksi, he olivat kuulleet aika lailla erilaisen version. Mutta ei tällaiset kohtalonuskoiset hihhulit totuudesta ole kiinnostuneita, he haluavat olla sodassa. Aina kun heille itselleen sopii. Porukan johtaja teeskenteli uskovansa minun versiotani ja sanoi pilailleensa sairaalaväkivallan suhteen. Eihän lääkärit sellaista tekisi. Pääsin jatkamaan taas matkaani ja seuraavat viikot olivat sitten vaikeaa pohdiskelua, pitäisikö leikkaukseen mennä. Hammaslääkärit olivat Helsingissä jo tehneet vahinkoa aikaisemmin kamppailuistuntojen jälkeen. Tampereella eivät lääkärit aikoinaan halunneet keskustella ruuvien poistosta ollenkaan. He tiesivät silloin kuitenkin, että juuri minua ruuvit voisivat ihan haitatakin rakennustyössä ja urheilussa, mutta eivät kertoneet sitäkään mitä minusta tahtoivat. Taekwondoliiton maineen puhdistaminen oli mahdotonta, samoin natojäsenyyteen vaikuttaminen ja työllistyminen, kun siitä päätti käytännössä sama kokoomusjengi, joka minua oli uhkaili. Lääkäreistä ei uskoisi että he olisivat yhtä hulluja kuin nämä, mutta kyllä he samoihin salaseuroihin kuuluvat isojen pomojen kanssa ja heidän likaista työtä hoitavat juuri nämä alemman tason toimijat; mc-kerhot, kamppailijat ja poliisit. Kävin leikkausta odotellessa hammaslääkärissä ja sain ihan asiallista palvelua ja päätin sitten mennä leikkaukseen. Olin 13 vuotta halunnut niitä pois. Ortopedi Pekkanen piti minua kidutuskammiossaan kaksi tuntia ja käytti koko aikansa mahdollisimman tehokkaaseen jalan runteluun. Olen kuvannut operaatiota tässä blogissa.
Hän kaiversi nilkkaani ruuvin avulla melkoisen onkalon, mikä on täyttynyt luukalvolla. Sitä jopa muodostuu lisää siellä kolme senttiä luun sisällä, niin kuin sitä luonnostaan luun pinnallakin muodostuu. Painon laskeminen jalalle omien tuntemuksieni mukaan ärsyttää sitä muodostumaan. Se tuntuu paineena nilkassa, eikä sopivaa istumis- tai makuuasentoa helposti löydy. Jalka on eri kokoinen ja muotoinen kuin toinen ja se pistää vastakkaisen polven muljahtelemaan, mikä on ilkeä tunne. Saman hän teki pohjeluulle, mikä on senttimetrin ohuena herkempi kapistus, siinäkin luu kuudesta kohtaa pelkkää kovaa kalvoa ja sen pitäisi toimea joustimena. Siinä kipu kävellessä on pahempi ja tunne on että jonain päivänä se räsähtää poikki, kun tuntuu vuosi vuodelta heikommalta. Vamma pahenee kun ikää tulee lisää. Luut kutistuvat, mutta luukalvo onkaloiden sisällä ei tuntuisi kutistuvan. Harmittaa kun silloinen puhelimeni katosi, siinä olisi ollut jalasta sellainen kuva, että jonkun lääkärin olisi pakko myöntää, että teko on ollut tahallinen. Ruuvien vääntely teki tuuman reiän sisäkehräkseen ja sai luun puolustautumaan muodostamalla sellaisen patin onkalon päälle, että se näky oli kuin vanhan ajan sarjakuvista. Suippo ja terävä 4-5cm korkea ulkonema sisäkehräksen päällä. Operaation jälkeen yritin treenaamalla saada jalkaa muotoutumaan oikeisiin mittoihin, mutta muotopuoli oikea jalka pisti vasemman jalan polven muljahtelemaan juostessa, mikä on ilkeä tunne ja se esti enemmän juoksemisen. Kävin kamppailusalilla vielä pari kertaa kokeilemassa ja esittelin jalkaani vieläpä joillekin. Ei ketään oikein kiinnostanut ja tunnelma oli sellainen, että kyllä he tiesivät jo. Porukalla suunniteltu juttu. Saatanan kateussairaat fasistit. Tarkastava lääkäri ei pitänyt pattia oikein minään ja lörpötteli iloisesti niitä näitä ja Riihimäen tunnelma oli jo elokuvasta Wicker man.
Sen Riihimäen aidon kamppailuistunnon järjesti tietenkin Päivi Räsänen. Kurssin opiskelijat houkuttelivat kaljalle baariin, portsarin avuksi tuli ovelle muutama ’asiakas’ ja olin vankina kun arvovaltainen oikeudenjakaja tulee sisään. Räsänen oli ihan Niinistön tasoinen mentaalihirviö ja koulutukseltaan lääkäri. Hän oli tietenkin ollut mukana suunnittelemassa vammauttamistani. Sanomansakin hänellä oli aika samanlainen kuin Niinistöllä. Hänen tiedustelupalvelunsa oli ottanut selvää, että olen jo lapsena osoittanut uskonnottomuuden merkkejä ja vammauttamiseni on silloin oikeutettua. Minulla ei ole lupa menestyä paremmin kuin uskovaiset. Näiden tulisi jo vihdoin viimein päättää mikä se uskovainen edes on, jos kerran sotaakin käydään, pelkästään Suomessa jo 121 eri näkemystä asiasta. Minua ei tultaisi myöskään päästämään Riihimäellä koskaan opiskelemaan, minun olisi pysyttävä rakentajana. En kuitenkaan saa työpaikkaa enää kaupungista, vaan kurssikaverini saavat kurssin jälkeen yritystoiminnan käyntiin ja työllistävät minut sitten. He ovat uskovaisia, koska hän tuntee heidät. Näin sitä ihmiskauppaa vaan käydään. Siis alkaisin luottamaan ja palvelemaan omituisia alkoholisteja, jotka johdattelevat väijytykseen jengin luo, joka on juuri pahoinpidellyt lääkäreiden toimesta. Vamma mikä heikenti välittömästi työkykyä ja mahdollisesti estää työnteon tulevaisuudessa kokonaan. Tämän hullummaksi ei ihminen enää tule. Ensin evätään opiskelupaikka minkä takia olen paikkakunnalle muuttanut, väärennetään laatoituskurssi talonrakentajan ammattikoulutukseksi ja sitten orjuutetaan rakentamista aloitteleville, petollisille hulttioille. Minä olin sentään Helsingissä johtanut rakennustyömaita, tehnyt 20% musiikkitalon graniittiasennuksista, ollut mukana noin neljälläsadalla työmaalla jne. Kerroin että Päivi ei taida itse olla uskovainen, ei ainakaan kristitty vaan ristiretkeläinen. Ja heidän uskontonsa on psykopatia. Kerroin vielä, että minä en koskaan enää rakennustyötä tule tekemään, aion hankkia korkeakoulututkinnon sitten joltain muulta alalta. Räsäsellä oli suunnitelma sitäkin varten ja hänellä oli mukanaan nainen joka sanoi olevansa opettaja Hämeenlinnan AMK:sta, siltä linjalta johon olin hakenut. Hän uhkasi laatia minulle ’opintosuunnitelman’. Tottahan sekin oli ja opinnot keskeytyivät sielläkin.
Hämeenlinnan viranomaisrikollisuudesta en tässä enempää kirjoittele, ei näinkään pitkää kirjoitusta jaksa moni lukea. Puoletkaan lukijoista ei edes usko lukemaansa, mutta ei se minua haittaa. Olen osuuteni tehnyt, kun olen tiedottanut. He ketkä näiden kohteeksi ovat joutuneet, tietävät mistä on kyse. Mainitaan tähän sen verran, että kamppailuistunnot eivät ole mikään kiinalainen juttu, Maon joukot tekivät vaan toiminnasta kuuluisan. Kiinalaiset sanoivat sen olevan peräisin Stalinin Neuvostoliitosta, missä juutalaiset vapaamuurarit olivat vallassa. Siellä sitä olisi käytetty valtion vihollisten paljastamiseen ja myös Aleksandr Solzhenitsyn kuvaa näitä tapahtumia kirjassaan Vankileirien Saaristo. Ei siinä mitään erikoista keksintöä ole, ihan tavalliselta sotavangin kuulustelulta se vaikuttaa ja taitaa olla ajan myötä kehitettyä perintöä niin kaukaa, kuin on ensimmäinen valtio on valloitettu joskus tuhansia vuosia sitten. Sieltä asti on kerännyt perimätietoa talteen tämä uskonnollinen rikollisjärjestö, joka on muuttanut nimeään moneen kertaan ja yritettiin keskiajalla lavastaa kivirakentajien ammattikillaksi. Jos nämä pakottivat Suomen työläiset aikoinaan sisällissotaan, niin nämä kamppailuistunnot ovat olleet se keino. Ei tällaista kukaan siedä, pakko siinä vain on vastarintaan nousta. Tuhansien vuosien aikana kultivoitu psykopatia heitetään vasten kasvoja joukkovoimalla, solvataan ja uhataan niin paljon kuin ikinä vain osataan, siihen päälle tönimistä ryhmää vaihtaen. Onhan kamppailuistunto varmaan ollut myös rikosepäilyjen selvittelykeino ennen poliiseja. Psykopaattien toteuttamana kuitenkin oikein huono, kun siinä saadaan vanki ärsytettyä sanomaan periaatteessa mitä tahansa. Nykyisin se on heille myös viihdettä ja he huumaavat ’vastustajansa’, jolloin tulee höpöteltyä niitänäitä, kun syytöksissäkään ei ole mitään tolkkua. Kaikista huumeista ei tule kiva olo, valtionjohtajatason muiluttajilla on käytössään tiedustelupalvelujen kehittämiä kuulusteluhuumeita, joilla voi poistaa aivoista jonkin osan pois päältä. Tunnetuin on Amerikan opiskelijapiireissä raiskaushuumeeksi kutsuttu barbituraatti, mikä vie kaiken henkilön tunnistamiseen liittyvän pois. Kaappaajilla näkyy kasvojen kohdalla sumua, samoin poliisien nimikylttien. Sehän sopii tilanteeseen, jos kaappaajat haluavat salata henkilöllisyyttään. Pitkässä istunnossa sekin huume jossain vaiheessa hälvenee päästä, mutta lisäksi Suomessa on oikeuslaitoksen palveluksessa paljon vapaamuurareita ja näitä on tunnetusti vaikeaa saada Suomessa tuomiolle.
Stalin oli korkeimman tason vapaamuurari, niin kuin oli myös muutkin maailmansodan johtajat. Nämä maailmansodat ovat osa heidän NWO-suunnitelmaansa. NWO tarkoittaa monarkian palauttamista, nämä eivät yhtään tykkää demokratiasta. Ukrainan sota on tuottanut jo aivan hirveitä summia rahaa sisäpiiriläisille, jolla voi lahjoa lisää poliitikkoja pitkälle tulevaisuuteen. Joissain ihmisissä vapaamuurarit herättävät ihan ymmärrettävästi voimakkaita uskonnollisia tunteita:
Kommentit
Lähetä kommentti